Sirkuslainen 1:

Ite mä oon esim miettiny yleisesti sitä, et kuinka vähän sirkuksesta on dokumentaarist, kirjotettuu matskuu vielä lopulta. Tai et hkis on yks mies joka saa lähes itsevaltasesti kirjottaa sirkuksesta. Ja vaik se 'vaa onki' päivälehtikritiikkii, ni moni lukee sen silti ja sil on yksin niin suuri valta määrittää ja tuoda esille tietyt asiat ja tekijät sirkukses jonain kuoriutuvana. Ehkä jotenki (en tiiä viel mix) on semmonen perstuntuma et tarttis kirjotuksia tyypeiltä, jotka on, toimii sil kentäl. Et jotenki jonkinlai sirkuskerronta lähtis myös sielt sisält ytimestä eikä vaan toimijoilta, jotka on siin ympärillä. Tällasen uskallan nyt tähän vielä tuupata.

(Edellises puhun suomest)

Mut toi on yks asia, mistä ite tahtosin kirjottaa esim..

Sirkuslainen 2:

Mä oon just itse asissa kirjottamassa Ranskaan semmosta avointa kirjettä kun esiinnyin kirkossa viime maaliskuussa ja siitä tuli skandaali, ja se kenen kanssa tein sen esityksen ei enää saa olla mukana projekteissa (henkilö ei ole sirkuskentältä alunperin). Hän oli mukana yhden kolleegan seuraavan (sirkus)esityksen laboratorio vaiheessa ja päätyi teoksen teaser-videoon. Videon nähtyään prokkiksen yhteistuottajana toimiva sama taho kun kirkko homman järjestäjä sanoi, että jos tää henkilö on mukana niin ne vetää niiden rahat, residenssit ja enskarin pois. Mun piti olla mukana myös tämän kolleegan prokkiksessa ja se oli kaikille täysin ok ja myös jollain tavalla toivottua että osallistuisin. Muutenkin koko tarinassa on paljon kysmyksiä herättäviä juttuja, niin kuhan saan sen ranskaks niin sit teen sen suomeks ja laitan nimen alle ja tätä kautta voin sitä myös levittää!!!

Jos se on ok. Ainakin mulla on nyt tää juttu tosi pinnalla ja meni kuppi nurin täysin tästä epätasa-arvoisesta perustelemattomasta rasistis-elitisestä kohtelusta

Sirkuslainen 1:

Voi jumpe! No just kaiken tällasen koti toi blogi vois olla, ihan mahtavaa.

Sirkuslainen 4:

Onko jotain suosikki-aihealuetta kirjoituksille vai ihan mitä vaan tekis mieli sanoa?

Mulla on kanssa mun yks teksti mietteistä rekkakuskin ammatista ja meidän luksusasemasta valita unelma ja seurata sitä jonka laitoin kerran facebookkiin. Vähän aiheen vierestä, mut monet mun ajatukset sirkuksesta nykyään sivuaa kunnioitusta maanviljelijämeininkiä kohtaan.

Sirkuslainen 1:

Ei se musta sivua. Aattelen paljon myös sitä, että kun asioita sirkuksen parista tallentuu, tapahtuu dokumentointia, ni sitä et mitkä asiat tallentuu tai saa tallentua on usein ulkopuolelta tulevaa ei niin paljon tekijöiltä. Usein ne asiat on myös asioita, jotka on niin sanotusti tapetilla tai kiinnostaa just sillä hetkellä. Mä aattelen, et toi on yks hyvä esimerkki saada tallettaa ajatuksia, joita päässä pyörii ja asioita, jotka on tapahtunut. Ettei unohdettaisi. (tohonkin pohdelmaan voi joku joskus palata tai saadaa henkee omaan ehkä samankaltaiseen kelaan?) Jotenki ylipäätään se, että täällä ajatellaan. Hmmm..saatteko kii? Mitä mieltä ootte, että jos laitan tonne sellasen jonkinlaisen väliaikaiskuvauksen (kunnes keksis paremman) 'kirjoituksia sirkuksen parista/sisältä' kirjoittajat ovat toimijoita sirkuksen kentällä ? Sitten meillä on ikään kuin se vinkkeli siellä , johon esim. Toi rekkakuskimietelmä sitte voi kiinnittyä ja muut sen jälkeen ? Mitä mieltä ?

Sirkuslainen 4:

Joo, jonkunnäköinen johdantoteksti olis paikallaan, niin ihmiset olis vähän kartalla siitä mitä ne lukee, ja missä asemassa olevan näkökulmasta.

Musta kivaa kun laitoit tällaisen pystyyn. Välillä jos jumahdan miettimään, mua ärsyttää miten paljon sirkuksen ympärillä pyörii kaikenlaisia tyyppejä, jotka haluais että niille maksetaan palkkaa siitä, että niillä on mielipiteitä sirkuksesta ja miten se pitäisi tehdä, ilman että he ovat itse vuodattaneet yhtäkään hikipisaraa, veripisaraa tai kyyneltä yrittäessään tehdä sirkusta.

Sirkuslainen 1:

Mmm.mä voin relate tohon ja jakaa myös vastaavan huolen, josta syntyy kysymys: että kuinka paljon muut taiteenlajit, erityisesti teatteri, johdattelee sirkusta yhteen suuntaan, että nykysirkusta on esim. sellainen teos, jossa pystytään huomaamaan teatterillisia elementtejä kuten dramaturgista ajattelua? Siinä on hyviä asioita, en sitä sano. Mutta että antaako sirkus liikaa määrittää itteään toisen esittävän taiteenlajin johdattamana? Sit mietin, et kuin pal vaikka tanssicompanyt pyytää teatterilta vaik dramaturgista apua tai teatteriohjaajaa koreografin sijaan? Hmmm. Aattelen jotain kehollista ydintä, joka on (vaan) läsnä sirkuksessa, voisko sitä kohti mennä? En mä ees vielä tiedä, mikä se ydin on. Mut ehkä se on jotain, sielt hikipisaroist. Se et muut tunnistaa sirkuksen suomes yhdeksi taiteenlajiksi on varmasti tapahtunut osittain noiden edellisten asioiden myötä. Vai onko? Mut tartteeko sirkus tai mikään tunnustusta olemassaolostaan muilta? Mut pointtina et must ois hyvä tarkastella sitä(kin), et mikä ja kuka saa määrittää, määrittää sitä, mitä sirkus on. Hmmm, kohtahan tässä on jo koottava pakettikirjotus. Lempeetä päivää kaikille.

Sirkuslainen 4:

Haluutko lukea projektini kaikki apurahahakemukset? Me ollaan puhuttu ihan sika paljon tosta ilmiöstä, ja nyt tehty teos jossa sanottiin varta vasten että meistä sirkuksen dramaturgia on väärä termi, halutaan puhua sirkuskompositiosta (circus structurisation tai circus composition) koska se on relevantimpaa siihen mitä tehdään. Sanotaan myös että termi sirkustaide on dorka, kuin alemmuuskompleksista kumpuava, että lisätään tähän sirkukseen nyt se taide niin sitten se on tarpeeksi hyvää.. Theatre art tai dance art kuulostais tyhmältä mut sen sijaan circus art on yleisessä käytössä.. Tästä yleisenä "nykysirkustaiteilijoiden" käyttämänä johdannaisena joko tarkoituksellinen tai huomaamatta tehty perinteisen sirkuksen lynkkaaminen selittäessä minkälaisesti tekee itse sirkusta.

Erikoisjännä ilmiö on kans projektimme vastaanotto. Meillä on nyt draamaton show, punk konsertin dramaturgialla varustettu sirkusteoista koostuva sävellys, jonka tavoitteena on saada yleisö "enthusiastic to take action in their own lives". Onnistutaan, seisovat aplodit on aika vakio, ihmiset on onnellisia ja me myös. Ne, jotka ei tykkää, on sitä mieltä että ollaan liikaa kuin perinteinen sirkus, mikä saa meidät miettimään ovatko näin sanojat ikinä käyneet perinteisessä sirkuksessa ollenkaan..

On myös useita ranskalaisia (erityisesti täällä huomaa teatterin dominoivat lasit joiden läpi teoksia katsotaan, tuntuu että kohtaamamme muiden maiden programmerit ottaa meidät hyvin osaksi nykysirkuskenttää vaan vähän eritempoisena teoksena.) programmereita, jotka sanoo, että nauttivat esityksestä paljon, mutta eivät aio ottaa meitä tapahtumaansa koska haluavat valita teoksia joissa on enemmän teatterin elementtejä, hahmotyöskentelyä ja dramaturgiaa. Ja fair enough, meiltä ei näitä löydy. Hauskaa vaan huomata, että siitä, miten sirkuksen pitää noudattaa tiettyjä elementtejä on tullut työnsaannin määrittävä normi.

Tähän tietty vaikuttaa se, että iso osa sirkusta ohjelmoivista ihmisistä on alun perin muiden esittävien taiteenlajien kentältä kotoisin, ei ole vielä tarpeeksi niitä hikipisaraisia sirkustaiteilijoita jotka olis valuneet alan sisällä muihin rooleihin kuin esiintyjiksi.

Sirkuslainen 2:

Mä vietin ison osan 2018 loppu vuodesta ja 2019 alkuvuodesta miettien paljon sirkuksen ydintä meidän prokkiksen kautta. Istuttiin Chalonin mahtavassa kirjastossa (parasta koko paikassa) jossa on kirjaa ja videota ja mitä toivoa saattaa sirkuksen arkistoinnista. Loppukeloina oli että sirkuksen määrittelystä ei tule mitään koska on monia sirkuksia, ja jo määritteleminen on vallan ottamista. Mutta mikä oli historian kaarella nähtävissä oli selkeesti se että siinä vaiheessa kun nykysirkus iski Ranskassa (tanssikoreografin ohjaama show) niin sitten yhtäkkiä siitä tuli arvostettava taide. Siitä seurasi sukupolvi sirkuksen tekijöitä jotka on pyrkinyt pois perinteisestä sirkuksesta ja siihen liittyvistä koodeista ja näin ollen on tehnyt siitä jotenkin naurettavamman. Sirkus pääsi teattereihin missä kaikki oikea taide tapahtuu. Eli sirkukselta vietiin pois sen koko kansalle kuuluva piirre ja siitä tuli eliiteille tehtyä konseptitaidetta, jota valtio voi rahoittaa (eli kontrolloida) jossain määrin. Tänä päivänä tuntuu siltä että ruvetaan kuromaan umpeen sitä aukkoa joka "perinteisen" ja "nyky" sirkuksen väliin on syntynyt. Noin. En tiedä johtaako tää nyt mihinkään mutta tämmöstä on mietitty. Ja sitten ollaan myös mietitty paljon sirkuksen tuotteistamista ja Cirque du Soleilia ja rahaa. Taide ja raha ja politiikka.

Ja mä puhun hyvin ranska keskeisesti näistä asioista.

Sirkuslainen 4:

Mun mielestä oli tosi kaunista katsoa Cirque Aitalin viimeisintä teosta, jossa lavalla oli "perinteisiä" taiteilijoita, iäkkäämpiä ja akrobaattisesti yhtä kovatasoisia tai parempia kuin monet nuoret parhaat "nyky" akrobaatit. Itkin liikutuksesta vähän heidän yritykselleen kuroa yhteen tätä kuilua. Itse luin esitykseen myös symboliikan siitä, että nykysirkus olis sirkuksen klovni tällä hetkellä. Tästä tulkinnasta ei kaikki oo ollut samaa mieltä, mutta mulle se, että teoksen “nykysirkustaiteilijat” olivat kaikki klovnihahmoissa tuossa teoksessa sai pohtimaan sitä, josko me kaikkine selityksinemme ja korkealle kurottavilla taideteksteillämme välillä huomaamatta muututaankin teennäisiksi ja erkaannutaan siitä "ytimestä", mitä kukaan meistäkään ei osaa sanallistaa, mutta mikä selkeästi on kaikkien mielestä olemassa..

Circassa kun oli Fresh Circus, yks kysymys jonka heitin yleisessä keskustelussa taidetapaamisessa meidän ryhmän kanssa muille seminaarivieraille oli "jos tietäisit nyt, ettet ikinä tule tienaamaan sirkuksella enempää kuin 5OO € kuussa, vaihtaisitko alaa?"

Jännä kans Soleilin ja rahan suhteen, et ne saa aika paljon kuraa niskaan taiteilijataholta, mut loppupeleissä harva niiden sopparista kieltäytyisi sitä tarjottaessa.. Samalla kanssa Soleilia ja perinteisiä sirkuksia on paljolti kiittäminen siitä, että kenellä tahansa "nyky"sirkukselle katsojia etsivälle taholle on paljon pohjatyötä tehty ja yleinen mielipide on hyvin sirkusmyönteinen -> yleisöpotentiaali suuri.

Sirkuslainen 1:

Ei vittu nyt mä laitoin jonkun peukun alas

Ei ollu tarkotus

Sori en osaa käyttää tätä

Sirkuslainen 4:

Klassikko